Metabolinen ikä 48

Viimeisillään raskaana painoin n. 105kg. Ennen raskautta painoin 82kg. Olen 171cm pitkä eli en siis mikään pikku lintuinen ollut ennen raskauttakaan. Raskaudesta sen verran, että viimeisen kahden kuukauden aikana paino nousi 10kg. Se oli aika järkyttävää, ainakin omalle päälle ja kropalle.

Viimeisillään raskaana syyskuussa 2020. Huomaa siisti eteinen.

Helppo olisi syytellä tässä hormoneita, kasvatusta ja naapurin Pekkaa, mutta lähtökohtaisesti se paino taitaa nousta ihan sillä, että syö enemmän kuin kuluttaa. Toki raskaudella on osuutensa painon nousuun, mutta en hirveästi katsonut mitä suuhun pistin ja viimeiseen kahteen kuukauteen en myöskään hirveästi päässyt liikkeelle.

Kuopus on syntynyt syyskuussa 2019. Kateellisena katsoin Facebookin vauvaryhmässä, kun toisilta äideiltä näytti kilot sulavan synnytyksessä. Itsellä imetys ei ole toiminut laihduttajana yksinään. Marraskuussa loppui kuntosalikortin jäädytys ja päätin, että salille lähdetään sitten heti. Vauva oli kahdeksan viikkoa, kun menin ekaan jumppaan.

Ruokavalioon aloin kiinnittämään huomiota vasta tammikuussa. Marras-joulukuussa oli niin paljon juhlia ja syömisiä, etten jaksanut alkaa vielä stressaamaan. Tammikuussa latasin kalorilaskurin puhelimeen. Olen saanut syödä n.2300 kaloria per päivä. Tarkoituksena, kun ei ole pudottaa painoa 20kg kuukaudessa, vaan pikku hiljaa ja pysyvästi päästä kuntoon. Vauva on myös vielä täysimetyksellä. Kahtena päivänä kalorit ovat menneet yli, muuten hieman alle. Tärkeintä mielestäni on ollut oppia, minkä verran on järkevä syödä ja mistä kalorit kertyvät.

Tähän mennessä painoa on pudonnut nelisen kiloa ja centtejä on lähtenyt joka puolelta. Eilen sain ensimmäiset farkut jalkaan ja pystyin jopa istumaan lattialla niiden kanssa. Parasta kuitenkin on se, että koen jaksavani paremmin arkea kahden pienen lapsen kanssa.

Tänään oli jännä päivä, kävin kehonkoostumusmittaukseen. Perjantaisin olen myös pitänyt punnituspäivän, jotta saan seurattua kehitystä, mutten stressaa liikaa asiaa joka päiväisillä painon heilauksilla. Kerran viikossa on myös helpompi nähdä mihin suuntaan oikeasti ollaan menossa.

Aamulla paino oli pudonnut viime viikosta -900g. Kehonkoostumusmittauksen tulokset sen sijaan kertoo enemmän kunnosta. Positiivista tuloksissa on, että jonkun verran löytyy lihasmassaa ja sisäelinten ympärille ei ole kertynyt rasvaa. Muuten tulokset eivät ole kovin mairittelevia. Kehon rasva on 40,9%, mikä on paljon. Metabolinen ikäni on 48 vuotta, mikä ei myöskään ole kovin mairittelevaa. Ei sentään 80 vuotta, jos haluaa olla positiivinen.

Mamma

Olen ihan tavallinen 33-vuotias nainen Turusta, kahden pojan äiti, naimisissa aussin kanssa. Tämä on minun tarina matkastani elämäni kuntoon. Matka on vasta alussa, joten tervetuloa jännittämään tuloksia.

Heti on varmaan parempi tehdä selväksi, etten ole liikunta-alan ammattilainen. Olen aina valmis kuitenkin kertomaan mielipiteeni.

Nuorempana olen kokeillut vähän kaikkea, jalkapallosta tanssiin, taekwondosta koripalloon. Voisin toki väittää olevani kilpailuhenkinen täydellisyyden tavoittelija, mutten ole. Olen intohimoinen höntsäurheilija. Tykkään harrastaa liikuntaa niin kauan, kun se on kivaa. Verenmaku suussa ei huvita.

19-vuotiaaksi liikuin, jotakuinkin aktiivisesti viikottain. Viimeisimpänä lajina oli Taekwondo, mikä hävettää edes mainita, koska en kykene varmaan potkaisemaan ketään enää edes polveen. Opiskelujen ja työn ohessa olen liikkunut säännöllisen epäsäännöllisesti. Käynyt ryhmäliikuntatunneilla sekä kuntosalilla, kahvakuulaillut, juossut ja viimeisimpänä innostuin joogasta.

Painoa on tippunut ja sitä on kertynyt. Olen syönyt terveellisesti hetken, kerran lopettanut syömisen lähestulkoon kokonaan ja sitten taas ahminut kuin aliravittu lapsi nähdessään ruokaa ensi kerran.

Toista lasta odottaessani söin lähestulkoon mitä mieli teki. Painoa kertyi yli kaksikymmentä kiloa yhdeksässä kuukaudessa jo aikaisemman ylipainon päälle. Iskiaskipu vaivasi melkein alusta loppuun, viimeisenä kuukautena vasen jalka meinasi aina silloin tällöin pettää alta. Supisti ja väsytti. Olo oli kaikin puolin kurja. Silloin tein päätöksen, että kun vauva on puskettu pihalle, en enää ikinä halua olla näin iso ja vaivanen.

Kuopus syntyi syyskuussa. Marraskuussa salikortin jäädytys loppui ja palasin varovasti äideille suunnatulle ryhmäliikunta tunnille. Tammikuussa latasin tueksi kalorilaskurin puhelimeen. Nyt on aika ottaa oma kroppa haltuun ja päästä takaisin kuntoon. Mieluiten yhtä hyvään kuin se oli silloin kuin viimeksi olen astunut tatamille.